ehkä teen jo tänään
jotakin mahdotonta
tekisi mieli tuhota kaikki pohjia myöten ihan vain siksi että kaikki on teoriassa niin raivostuttavan hyvin ja käytännössä sitten kuitenkaan ei lainkaan
olla vastuuton ja hullu ja antaa vain vihdoin itsensä seota
enkä silti halua tehdä niin, en pudota en pelätä
vaikka juuri pelon ja putoamisen takia minä en halua
vai noinkohan
samapa tuo
ei tätä taida lukea enää kukaan
tavallaan se ei haittaa, koska joskus silloin kun aloitin (siitä on aivan liian kauan, olen ollut tässä aivan liian kauan enkä tahdo ajatella sitä ollenkaan)
ajatuksena oli nimenomaan vain vuotaa tätä pimeyttä ulos ilman kohdetta, ilman päämäärää
turvallista, vaikka yksinäistä
minä kyllä luen sinua, ja ajattelen, sitä varsinkin.
VastaaPoistaja tänä aamuna, kun koivun punainen latva tuijotti minua tyynenä, pudotin erään kirjeen postilaatikkoon. lintujen mukana, yhtä korkealla se lentää. pian siellä.
voi, ihanaa!
VastaaPoistavarmana. toivon ehkä etten olisi itse avannut suutani. koska tuon jälkeen tuntuu että olen avannut padon, jota en saa suljettua. kaikki vaan tulvii.
VastaaPoistaennustan, että jos en pääse psykan polille pian niin oon ennen ensi kuuta avohoidossa.